Varjovaalit Novidassa – harjoittelua demokratiaan
Uudenkaupungin Novidassa on pitkät perinteet varjovaalien järjestämisessä. Aiemmin nämä vaalit on pidetty lähinnä TUVA-koulutuksen piirissä, mutta tänä vuonna päätettiin laajentaa tapahtuma koko koulun kattavaksi. Varjovaalien järjestelyistä vastasivat jälleen TUVA-opiskelijat, ja päävastuussa tapahtumasta oli hyvinvointi- ja mielenterveystyöntekijä Mervi Aho.
Äänestäminen osana kotoutumista
Varjovaalien äänestyskoppiin oli aika ajoin jopa ruuhkaa.
Opettaja Tuula Kaila korostaa äänestämisen merkitystä maahanmuuttaneiden kotouttamisessa. ”Varjovaalit madaltavat kynnystä äänestää oikeissa vaaleissa,” hän kertoo. ”Monella maahanmuuttaneella on äänioikeus kunta- ja aluevaaleissa. Vaatimus on, että on ollut kotikunta ja asunut Suomessa tauotta 2 vuotta. Ehdollekin voi asettua, jos rohkenee”, hän lisää.
Ukrainalainen TUVA-opiskelija Dima Riazantsev on samaa mieltä. ”Tapahtuma on tärkeä. Tänä vuonna kuntavaaleissa äänestävät entistä enemmän myös ulkomaalaiset,” hän pohtii.
Nuorille tärkeä oppimiskokemus
Varjovaalit tarjoavat nuorille erinomaisen mahdollisuuden harjoitella äänestämistä ja tutustua vaaleihin. Äänestäminen ja toimitsijana toimiminen opettavat nuorille, miten äänestyksessä konkreettisesti toimitaan. Ennen varjovaaleja opiskelijat kävivät opettajien johdolla läpi vaaleihin, puolueisiin ja demokratiaan liittyviä asioita luokassa. Tavoitteena on tehdä äänestämisestä nuorille tapa, joka säilyy läpi elämän.
Yhteistyötä yli alojen
Varjovaalien järjestäminen on monen alan yhteistyötä. Liiketoiminnan opiskelijat laativat ehdokaslistat, TUVA:n opiskelijat olivat toimitsijoina, ja rakennusalan opiskelijat rakensivat äänestyskopit ja vaaliuurnan. Tapahtumassa olivat mukana myös Uudenkaupungin nuorisotyön etsivät Niina ja Eerika sekä Laitilan etsivä Mika.
Ja miten sitten Novidassa äänestettiin?
Sekä kunta- että aluevaalien äänet hajaantuivat melkoisesti. Kuntavaaliehdokkaista eniten ääniä haali oman oppilaitoksen sosiaali- ja terveysalan opiskelija Maisa Kari (vihr.), joka sai 18 % annetuista äänistä. Aluevaaleissa puolestaan eniten, 13 % kaikista annetuista äänistä, sai Emil Haijanen (kok). Nuoruus oli siis valttia näissä varjovaaleissa.
Hylättyjen äänien joukossa oli muutama tyhjä lipuke sekä lipuke, jossa oli numero nolla. Lisäksi joillakin opiskelijoilla äänestysliput olivat menneet sekaisin, ja aluevaalilipulle oli laitettu kuntavaalien numero. Yhtään asiatonta kuvaa ei äänestyslippuihin oltu piirretty, eikä kukaan äänestänyt Aku Ankkaa.
Varjovaalit ovat hieno esimerkki siitä, miten oppilaitos voi tukea nuorten kasvua aktiivisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi. Tällaiset tapahtumat eivät ainoastaan opeta käytännön taitoja, vaan myös vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuuden tunnetta.